TAKAISIN |
Päivänpirtti Kallelankadun 115-vuotias lastentarha Tekstin koonnut Jouni Liuke Kallelankadun lastentarhan, Turun vanhimman vielä toiminnassa olevan tarhan, toiminta alkoi 1899 Itäinen Pitkäkatu 27:ssä. Silloin, 115 vuotta sitten; uuteen kansanlastentarhaan otettiin kaupunginvaltuuston antamien ohjeiden mukaan ”asujamistomme varattomampien kerrosten lapsia”. Opetus oli ilmaista, mutta ruuasta piti maksaa 25 penniä aterialta. Kaikkein köyhimpien lapset saivat aterian ilmaiseksi ja heille myönnettiin myös vaateavustusta. Lastentarhatoiminta ei kuitenkaan ollut pelkkää sosiaalihuoltoa. Kasvatuksen painopisteinä olivat käytös, ja siisteys- ja terveyskasvatus. Lastentarhan ensimmäiseksi opettajaksi valittiin jo työväenyhdistyksen lastentarhassa opettajana toiminut neiti Anna Siren. Pian opettajavoimia lisättiin, mukaan tuli opettaja Helga Nygren. Myöhemmin tarhan henkilökunnan muodosti kolme opettajaa, keittäjä ja kolme apulaista. Vuonna 1919 Turun kaupunki hankki omistukseensa Villa Karlborgin (Kallela) huvilan. Lastentarha muutti sinne vielä samana vuotena. Uusissa tiloissa toimittiin saksalaisen Friedrich Fröbelin jo 1830-luvulla kehittämien periaatteiden mukaisesti. Tunneilla leikittiin, laulettiin ja askarreltiin, mutta tehtiin myös käytännön töitä; keittiöaskareita, hoidettiin kukkia ja kasvimaata. Huvilan puutarhassa ja viljelyspalstoilla lapset saivat harjoitusta lastentarhan ulkotöihin, taimien istuttamiseen, kastelemiseen ja vaalimiseen sekä sadon korjaamiseen. Fröbelin opein oli tarkoituksena ”tutustuttaa lapset luontoon ja ihmisten maailmaan, ohjata heidän sydäntään ja mieltään ja johdattaa heidät elämän alkulähteille, yksimielisyyteen itsensä kanssa”. Monilla lähiseutujen asukkailla on lämpimiä muistoja päiväkodin tädeistä. Yksi pitkäaikaisimmista kodin johtajista oli Suoma Lehtinen, joka oli syntynytkin Villa Karlborgissa. Hän aloitti työnsä lastentarhassa jo 1919. Hän oli päiväkotilapsille kuin äiti, joka omisti kaikki voimansa ja tarmonsa lastensa hyväksi. Suoma Lehtinen eli yli 100-vuotiaaksi. Häntäkin vanhemmaksi eli kaikkien kunnioittama Ester Melander, jonka 38 vuotta kestänyt ura lastentarhanopettajana alkoi Kallelankadulla 1925. Hän myös keksi Sikaojan aurinkoisella etelään viettävällä rinteellä sijaitsevalle tarhalle nimen Päivänpirtti. ”Meillä oli suuri aurinkoinen sali, josta näki omaan ihanaan puutarhaan”, hän muisteli vanhan päiväkotirakennuksen sijaintia. Ester Melander kuoli vuonna 2008, vain pari viikkoa ennen, kuin hän olisi täyttänyt 107 vuotta. Villa Karlborgin 1892 rakennettu päärakennus jouduttiin ajan myötä tilojen ahtauden ja epäkäytännöllisyyden vuoksi purkamaan. Samalla menetettiin myös suurin osa huvilaa ympäröivää omenapuutarhaa ja kasvimaata. Tilalle saatiin uusi tilava ja käytännöllinen päiväkoti, jonka tiloihin päästiin muuttamaan 1982. Päiväkodin vanhin osa, 1830-luvulta peräisin oleva vanha paritupatalo, on säästynyt kertomaan menneestä ajasta. Vanha talon entiset asunnot toimivat kesäisin lasten verstas-, askartelu- ja leikkitiloina. Tuvat on nimetty Mummolaksi ja Touhulaksi. Päivänpirtti toimii vieläkin syntymänsä aikoihin omaksuttujen periaatteiden mukaisesti. Lastentarha ei saa olla ”mikään lasten parkkipaikka vaan sen tuli olla sydämen, käden taitojen ja mielen kasvupaikka”. Lastentarhan opettajat ja lastenhoitajat toimivat perinteitä kunnioittaen ja kutsumuksensa innoittamina He hoitavat, ohjaavat, kasvattavat ja vaalivat monesti vaikeista oloista tulleita ja laiminlyötyjä pieniä oppilaitaan. Juttu on lyhennelmä Martinranta-lehden artikkelista vuodelta 2009. Katso http://www.martinrantaseura.fi/Lehti/2009-1.pdf 19.12.2014 |
![]() Myös ruuanlaiton opetus kuului opetusohjelmaan. Kuva Martinrantaseuran kokoelmat. |
![]() Askartelua sisätiloissa 1900-luvun alkupuolella, kuva Martinrantaseuran kokoelmat. |
![]() Lapset hoitajineen ryhmäkuvassa vuoden 1954 tienoilla. Taustalla Päivänpirtin vanha päärakennus. Kuva Irma Kainon kokoelmista. |
![]() Lapsiryhmä, takana keskellä Irma-täti. 1954 Kuva Irma Kainon kokoelmista. |
![]() Päiväkodin nykyisen päärakennuksen edustaa. Etualalla taivaltaa Korppu-Vihtori. Kuva vuodelta 2009, J. Liuke |