VALIKKOON

     Vähäheikkilän teollisuusalueesta ja vähän muustakin

                           
        
Kuva 1 vuodelta 1966. Muutamia teollisuusrakennuksia on jo ilmestynyt alueelle. F= Figuran
           liivitehdas, Hk = Heikkilän kasarmi, joka jää hieman alueen ulkopuolelle, A= kuvassa vielä
          joutomaata, jolle myöhemmin rakennettiin runsaasti teollisuus y.m.    rakennuksia.

                        
                          
Kuva 2 vuodelta (helmik.) 1973.    Samaa aluetta kuin edellisessä kuvassa.
                          
Kuvan keskivaiheilla näkyy Wärtsilän vastaanottoparakkeja.
   
                        Molemmissa ylläolevissa kuvissa varsinainen teollisuusalue  on väritetty seuraavasti:
                            turkoosilla väritetty alue = TA uusi
                            oranssilla merkitty alue on osa vanhemmasta teollisuusalueesta = TA vanha.

                         
Kuvat on otettu Tonttumäeltä.

TA = teollisuusalueet


Molemmat teollisuusalueet merkittynä ilmakuviin vuosilta 1973 ja 1986
Käyttöoikeus ilmakuviin vuosilta 1973, 1986 ja 2010 saatu 26.3.2013  Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitokselta.

        Tässä artikkelissa käsitellään pääosin Vähäheikkilän aluetta rajoittuen seuraavasti:
           Uittamontie, Vähäheikkiläntie, Rykmentintie ja Everstinkatu.

Yllä määritelty alue oli vielä 1940-luvulla suurimmalta osaltaan peltoa tai joutomaata, jota halkoi
jokunen ”kärrytie” ja polku. Alue liitettiin Turun kaupunkiin vuonna 1939 Kaarinan pitäjästä.

Ensimmäinen suurempi muutos oli se, kun Puistomäen alueelle alettiin rakentamaan n.s.
rintamamiestaloja 1940 ja -50-lukujen taitteessa. Talot rakennettiin alueelle, jonka rajoina toimivat
Uittamontie, Puistomäenkatu, Rykmentintie ja Everstinkatu. Aluetta halkovat Rykmentintiestä
lukien Alokkaantie, Sotilaantie, Kapteenintie ja Luutnantintie.

Uittamontieltä johti ”kärrytie” ”Vasikkakallion” ohitse Kupittaankadulle, likimain Perämiehenkatuun
päättyen.

Toinen muutos oli, kun 1950-luvun loppupuolella alueelle alkoi tulla teollisuusrakennuksia, kuten
esim. Figuran liivitehdas. Erityisesti pienemmät teollisuusrakennukset keskittyivät Puistomäenkadun
varrelle, isosta ”Vasikkakalliosta” lähtien.

1960-luvun loppupuolella tapahtui kolmas muutos, kun Vähäheikkiläntie rakennettiin osittain vanhaa
”kärrytietä” noudattaen Rykmentintien yli ja siitä vielä reilusti eteenpäin.

Myös Perämiehenkatua jatkettiin vanhaa linjaa noudattaen Vähäheikkiläntielle. Perämiehenkadun
ja Vähäheikkilän koulun välimaastoon rakennettiin myös kerrostaloja eri vuosikymmeninä.

Uuden Vähäheikkiläntien varrelle alkoi ilmestyä lisää teollisuusrakennuksia, kuten myös AURA
instituutti (Valtion erityisammattikoulu) 1960-luvun loppupuolella.

Aiemmin joutomaana ollut alue, joka rajoittuu Rykmentintien, Perämiehenkadun ja
Vähäheikkiläntien muodostamaan kolmioon, koki 1970-luvulla myös suuria muutoksia. Ensin sinne
pystytettiin n.s. vastaanottoparakkeja Wärtsilän uusille työntekijöille ja myöhemmin alueelle alkoi
tulla erilaisia yrityksiä ja teollisuutta.

Kupittaankadulta lähtevä Valtaojantie kulki aikaisemmin vanhempien rakennusten ohi
Uittamontielle, mutta 1950-luvulla sen varrelle alkoi tulla uusia asuinrakennuksia ja tie linjattiin
uudelleen kulkemaan kohti tulevaa Vähäheikkiläntietä.

Aikoinaan 1980-luvulla e.m. Figuran tehdas lopetti toimintansa ja sen tiloihin asettui useita
pienyrityksiä.

Pienen ”Vasikkakallion” lähettyvillä oli kauan sitten kaatopaikka, jonka ominainen haju oli
tunnettavissa lämpiminä kesäpäivinä vielä pitkään lopettamisen jälkeen.

Myös tunnettu Sikaoja kulki alueen läpi suurin piirtein urheilukentän ja Valtaojantien välistä.
Vielä 1950-luvun alussa paikalla oli saastunut lammikko.