|
|
Lähes kaikki tällä sivulla olevat kuvat on ottanut Jorma Saarinen, joka myös antoi niille käyttöoikeuden 22.9.2006 |
|
Aikakauden henkilöitä: Päkä
= R. Päärni, erään serkkuni
poika s.1948 (silloinen osoite Sotilaantie 4) Timppa
= T. Virtanen ... työkaverini Teleste Oy:ssä Jussin serkku. Jorkka
= J. Saarinen ...ent. koulukaverini Halkivahasta Se ihmeellisen
kuuloinen kaikuva sointi ja herkkä melodiakulku herätti
mielenkiintoni ja voimakkaan halun Seuraavan kerran
kuulin tuon saman kappaleen joskus loppuvuonna 1962 ja tunnelma
oli yhä hartaampi silloin Radiosta tuli niihin
aikoihin ohjelma nimeltään "kahdeksan kärjessä"
ja vähitellen kitarakappaleet alkoivatkin saada melkoisen osuuden
esitettävistä kappaleista! The Soundsien esittämä "Emma" olikin ensimmäinen kappale, joka varsinaisesti aloitti
kitarayhtyeiden sesongin Suomessa. Päkän kotona oli kyllä radio-levysoitin yhdistelmä (mono), mutta levyt olivat hyvin kalliita, eikä niiden hankkimiseen juurikaan ollut varaa. Kevätaika
(1963) oli muuten varsin rattoisaa. Jorkka, Päkä ja minä pyörimme
paljon yhdessä. Jorkka ei
Alkukeväällä
(maaliskuu) pääsin töihin Teleste Oy:n ja alkoi taas rahatilannekin kohenemaan. Silloin alkoi Kitarayhtyeistä
meidän kaikkien suosikkeja siihen aikaan olivat mm. The Shadows
(ehdoton ykkönen!), The Sounds, The Spotnics, The Adventurers
jne... ......
kuin kaukaisuudesta kaikuva kirkonkellojen soitto.... Nuoruusaika, onnellisuus, kesäilta, kaipuu, musiikin lumovoima..... _________________________________________________________________________________________ Uittamolla oli
ko. vuoden aikana useitakin musiikkitapahtumia, joissa olimme Päkän
kanssa kuuntelemassa. Aivan tarkkaan en enää pysty kaikkea
muistamaan. Jossakin vaiheessa (syksyllä -63) olimme Kupittaalla kuuntelemassa
The
Adventurers yhtyettä. Silloin oli jo letkajenkka tulossa muotiin! Saimme oikein lähituntuman orkesteriin,
joka soitti vain muutaman metrin päässä meistä,
tunnelma oli todella taivaallinen! Pyrin myös mahdollisimman
tarkkaan havainnoimaan orkesterin käyttämiä laitteita.
Heillä olikin todella hyvät merkkilaitteet käytössään;
Fender
kitarat
ja vahvistimet sekä Binson EchoRec kiekkokaiku. Mutta takaisin alkuaikoihin.... Kitaroiden ja muiden
laitteiden hinnat olivat siihen aikaan niin korkealla, että
"tavallinen duunari" ei sellaisia juurikaan pystynyt hankkimaan.
(oma palkkani oli silloin n.1mk/tunti!!) Ainoa vaihtoehto olikin
tehdä kaikki tarvittavat laitteet itse. Oli onni, että
elektroniikka oli minulle jonkin verran tuttua ja Telesteltä sain ostaa monenlaista materiaalia henkilökuntahinnalla.
Osa materiaalista oli peräisin jostain vanhasta radiostakin.
Näin ollen sain aloitettua vahvistimen rakentamisen. Timppa oli tehnyt kitaran
(Fender kopio) puuosat
lähestulkoon valmiiksi ja häneltä sain ostaa tämän
puolivalmiin kitaran kaikkine tarvikkeineen. (hinta taisi olla jotain
100mk.) Kitaran lopullinen kokoonpano oli melkoisen hikinen urakka,
mutta tulihan siitä kalu kaikesta huolimatta.
| |
Masa ja uusi vahvari n:o 2 |
|
![]() Ensimmäiset omatekoiset soittovehkeeni valmiina käyttöön kesällä 1963. kuva MW |
|
![]() Minä ja kitara Tiilentekijänkatu 12 G rappusilla. |
|
Vahvistimen rakentelu
oli hyvässä vauhdissa ja Päkä askarteli rumpujen teon parissa. Vahvari oli muutaman
Watin tehoinen, mutta mitäs siitä, tärkeintä
oli että laitteet toimivat ja pääsimme pikkuhiljaa
harjoittelemaan kipaleita, taisi olla muuten Emma, jota ensimmäiseksi yritimme soittaa. Päkän kanssa sitten
soittelimme vuoroin Ukkon tykönä ja Päkän kotona
ja joskus minunkin kotonani....ja hauskaa oli! Kappalevalikoimalla
ei juurikaan voinut leuhkia.
Tästä "keikasta" saimme
sen verran palkkaa, että saatoimme ostaa pari "sinkkua":
Näitä
levyjä me sitten kuuntelimme Päkän luona korvat kaiuttimessa
kiinni ja hartaina ihastellen pyrimme imemään kaiken mahdollisen
näistä kipaleista! Kaikulaite oli vielä silloin pelkkä
unelma, enkä edes tarkkaan tiennyt sellaisen toimintaperiaatteesta.
| |
![]() Päkä ja minä. Huom." rummut"! |
|
![]() Vasemmalta: minä, Päkä ja Rauski. Syksyllä 1963 Kup.katu 166:n pihalla. |
|
Rauski oli myös
kovasti innostunut soittohommista ja myöhemmin syyspuolella
hän hankki halvan tehdastekoisen (Egmont) puoliakustisen sähkökitaran.
(katso
kuva ylh.!) Joskus lokakuussa
tilanne sai taas uusia käänteitä, kun lopetin työt
Telestellä ja menin hieman myöhemmin Eräästä
osto- ja myyntiliikkeestä (Soitintupa) ostin myös käytetyn 10..15 Watin vahvarin,
mallia 1950-luku. Siinä oli varsin tehokas kaiutin. Entisen
vahvarini sain melkein puoliväkisin myytyä Kari Vuoriselle. En tiedä
mitä hän sillä tekisi, mutta sehän ei ollut
enää minun ongelmani. Kun toin vehkeen
kotiin, niin siinä meinasi melkein yöunet mennä,
niin mahtava oli tunnelma silloin. Harjoittelupaikkoina oli edelleen samat kuin aikaisemminkin. Allaolevissa
kuvissa sama kaikulaitemalli kuin minulla oli, vain väri on erilainen,
omani oli pääosin musta väriltään. Myös kojepaneeli oli täsmälleen
samanlainen. |
|
![]() |
|
![]() |
|
![]() Tässä kuvassa vuodelta 1965 näkyy e.m. Soitintuvasta ostettu vahvistin pöydällä vasemmalla ja takana sen kaiutinlaatikko. Pöydällä oik. vuonna 1965 rakentamani nauhakaiku. ![]() Kitara ja omatekoinen nauhakaiku Loimaalla 1965. |
|
![]() |
|
The
Hitles syntyy Taisimme olla kaikki melkoisen jännittyneitä, kun ensi kerran tapasimme (Ukkon tykönä), mutta pian olimme jo hyviä kavereita. Ensimmäisellä kerralla aika menikin lähinnä johtojen ja liittimien virittelyssä ja jutustelun merkeissä, mutta ehdimme kuitenkin jo kokeilla soittamistakin ja se tuntui todella hienolta! Piuhat
kiinni kitaroihin ja muihin laitteisiin ja sitten...yy, kaa, koo! Hankimme
joitakin nuottejakin mm. letkajenkka, The Wind ym. Krakkuksella oli ainakin Wonderful land:in nuotit itsellään. Em. kappale
taisikin olla ainoa, jonka harjoittelin nuoteista, koska minulla
nuottien tuntemus ei ole koskaan ollut parhaasta päästä,
korvakuulolla vaan. Aluksi harjoittelimme Ukkon tykönä,
mutta varsin pian jouduimme vaihtamaan paikkaa Päkän luokse.
Tällöin lienee jo vuosikin juuri vaihtunut (1964). Mainittakoon,
että äänilaitteet olivat yhteisessä käytössä,
joten saundi ei ollut paras mahdollinen. Kaikulaitteessa oli myös
oma vahvistin (5W) suoraa ääntä varten. Tämä
osaltaan antoi hieman lisää elävyyttä sointiin. Krakkuksen
"komppikäsi" oli aika raskas ja kieliä katkeili
yhtenään! Nauhakaiku olisi
ollut poikaa, mutta sellaiset olivat niin kalliita, että ei
olisi varat riittäneet. Oli kova työ saada edes nykyinen
kaikulaite maksettua kunnialla. Tulkoon tässä sanotuksi
myös se, että tango oli siihen aikaan kovasti muodissa
ja kilpailu kitarayhtyeiden ja tangopumppujen välillä
oli kova. Jotain tangon tapaista yritimme itsekin tapailla näillä
systeemeillä. (Olimme siis varsin neutraaleja tangon suhteen)
Harjoittelupaikkamme oli vielä Ukkon tykönä, kun
eräs poikien koulukaveri Pose (R. Storm) oli tulossa laulusolistiksemme. Ehkäpä muutamia
kertoja kokeilimme hommaa, mutta sen valmiimpaa siitä ei kuitenkaan
tullut. Posen näkemykset
liikkuivat ilmeisesti eri linjoilla. Varsin pian tiemme erosivatkin
ja jatkoimme entisellä kokoonpanolla. |
|
![]() |
|
![]() The Hitles 1963 |
|
![]() |
|
![]() Masa, Jussi ja Krakkus Toippa 1964 |
|
Vuosi 1964 toikin sitten mukanaan merkittäviä tapahtumia. Yhteiset soittohommat jatkuivat vielä jonkin aikaa. Helmikuussa tapasin tulevan ensimmäisen vaimoni ja tämä aiheutti melkoisia muutoksia elämän menooni. Täytyy sanoa, että aivan tarkkaa muistikuvaa kevään tapahtumista minulla ei enää ole, mutta jossain käänteessä taas kokoonnuimme Päkän luokse musisoimaan ja kuuntelemaan Shadowsien ym. levyjä, joita pojat olivat saaneet lainaksi joltain kaveriltaan. Nämäkin tapaamiset olivat todella mukavia, vaikka soittelu olikin jäänyt hieman vähemmälle. Varmasti poikien koulunkäyntikin aiheutti joitain rajoituksia ja katkoksia touhuillemme. Yhdessä vaiheessa
Krakkus oli kokonaan poissa
Turusta
jossain
Kangasalla. Mitään
ihmeempiä sattumuksia ei kevätpuolella ollutkaan, paitsi
ehkä se, kun olimme kuuntelemassa The Sharks'ien konserttia ylioppilasteatterissa tai mikä lienee
ollutkaan paikka Puutarhakadulla. Ajankohtaakaan en pysty muistamaan
tarkkaan. ( The
Sharks
oli turkulainen "pumppu" ja monet sen jäsenistä
olivat poikien luokkakavereita!) Eräs tärkeä
seikka on syytä mainita tässä yhteydessä: "puhdasoppinen"
kitaramusiikki oli jo pikkuhiljaa poistumassa muodista ja tilalle
oli tulossa lauluyhtyeet. Alkuperäinen kitarasaundi kyllä
vielä pysyi mukana jonkin aikaa, mutta siihenkin oli tulossa
muutoksia The
Beatles yhtyeen
mukana. Ainakin minua kaikki tämä harmitti kovasti, sillä
lauluhommat eivät minua juurikaan kiinnostaneet. Jotkut yhtyeet
jopa lopettivat toimintansa tämän lauluhomman tullessa
(mm. The
Strangers!). (Olihan silloin myös Rollarit vauhdissa, mutta itse en lainkaan pitänyt heidän
raskaasta tyylistään ) Kävimme porukalla
kuitenkin joskus alkukeväällä katsomassa The Beatles-leffan
(A Hard Day's Night)! Alkukesästä
minulla oli myös oma keikka, kun olin säestämässä
Jorkan koulukaveria (Sirpa Berg) kauppakoulun
juhlassa Honkapirtissä. Hän
lauloi euroviisujen voittajakappaleen "Non holeta". Tässä
vaiheessa Jussi oli vuokrannut harjoitustilaa "Toippasta" eli Toivo II:sta (katso kuvaa yllä). Olipa meillä siellä joskus "yleisöäkin"
eli lähinnä Jussin siskon luokkakavereita yms! Tämä homma ei kovin
pitkään kuitenkaan jatkunut, ja tavarat siirtyivät
oikein taksilla taas Päkän luo ja ties minne. Näihin aikoihin
päätimme Jussin kanssa kokeilla myös sävellysten tekemistä
ja aloimme kehitellä omaa tangoa. Kun olimme saapuneet kotiini
Pikisaaresta, laitoimme valot pois ja sytytimme kynttilän.
Tällä tavoin pyrimme pääsemään "vireeseen".
Tämä tapahtuma onkin jäänyt hyvin mieleeni!
Kyllähän me jonkinlaisen tangon saimmekin aikaiseksi,
nimeksi tuli " Tähdet kun tuikkivat". Sekä sanat
että sävel syntyivät samalla kertaa. Muutoksen aikaa. Omaa kitaramusiikkiani aikakauden
hengen mukaan soitettuna voit kuunnella tästä (YouTube):
|