TAKAISIN

                      
                      Immenpolkua synnytyssairaalaan

Tekstin koonnut Jouni Liuke  8.12.2014

 Aikanaan oli monen pilapuheen aiheena Immenpolun, jota myös Neitsytpoluksi kutsuttiin, johtaminen jokirannasta 
 synnytyssairaalaan. Kadun nimeä ei haluttu vitsailun takia muuttaa, koska Neitsyt Maria oli synnyttäjien suojeluspyhimys.
 Immenpolku (Jungfrustigen) -nimi tuli virallisesti karttoihin vuonna 1887. Se oli 1930-luvulle asti nimensä mukaisesti
 pelkkä polku, joka oli syntynyt maastoon Samppalinnan vuoren matalimpaan kohtaan ja johti Aurajokirannan
 makasiinikortteleilta mäen yli Itäiselle Takamaalle. Itäisen Pitkänkadun ja Mäntymäen puutalokorttelit olivat
 1900-luvun alussa vielä uusia tai rakenteilla olevia lähiöitä.

 Vuonna 1932 nimi muutettiin muotoon Neitsytpolku (Jungfrustigen). Nimi on keskiajalta ja juontuu Neitsyt Mariasta.
 Nimi esiintyy monissa vanhoissa eurooppalaisissa kaupungeissa ja nuoremmissakin, mm. Helsingissä. Nimenmuutoksen
 myötä polku muutettiin kävelytiestä ajokaduksi.


                                      Neitsytpolku nykyään, taustalla Aurajoen länsirantaa. Kuva J. Liuke

 Turun kaupungin 700 v. -juhlanäyttelyä varten 1929 rakennettiin Neitsytpolun ylitse silta. Näyttelyalueena oli Samppalinnanmäki ja myös
 Urheilupuiston alue.  Urkkarissa oli mm. komea laululava. Silta ja laululava purettiin jälkeenpäin.   Kuva Martinrantaseuran kokoelmat

   Biologinen museo.
 Neitsytpolun varrelta löytyy oikeastaan vain yksi talo, Biologinen museo. Urheilupuiston rinteessä kohoava kaunis
 kansallisromanttista tyyliä oleva rakennus on jo sellaisenaan ainutlaatuinen. Siihen sijoittunut museo tekee siitä
 maailmanlaajuisesti tunnetun nähtävyyden. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Alex. Nyström ja heinäkuussa 1907 tähän,
 ehkä Turun upeimpaan taloon, avattiin Turun biologinen museo. Rakennus suunniteltiin varta vasten tähän tarkoitukseen.
 Se sai alkunsa monista kulttuuriteoistaan tunnetun turkulaisen konsuli Alfred Jacobssonin ja hänen puolisonsa Hélènen
 
lahjoittaman pääoman turvin


             Julkisivu Neitsytpolulle,    kuva J. Liuke

                    Julkisivu,    kuva MW 2012

                    Museo talvipuvussa 2010, Kuva I. Kaino

                      Museon diaraamojen runsas eläimistö aidoissa maisemissaan innostaa lapsia. Kuva J. Liuke


Arkkitehdin julkisivupiirros 1905, Martinrantaseuran kokoelmat                    Museo 100-vuotisjuhlapostimerkissä 2007.

                  Näkymä Neitsytpolun ja Sirkkalankadun risteykseen  2013.   Kuva MW
  As.Oy Neitsyt
 Neitsytpolun päässä Sirkkalankatu 42:ssa sijaitsee upea kaksikerroksinen puinen jugendtalo. Se on valittu useammassakin
 yhteydessä Turun kauneimmaksi taloksi, eikä suotta. Talon suunnitteli rakennusmestari Karl Johan Sahlberg ja se
 rakennettiin vuonna 1897.


    As.Oy Neitsyt     2013 MW

    As.Oy Neitsyt,   kuva Irma Kaino

As.Oy Neitsyt,   kuva Irma Kaino

Porttikonki,  As.Oy Neitsyt,   kuva Irma Kaino
  Heideken.
 Vuonna 1890 maaliskuussa Immenpolun loppupään tuntumaan avattiin Carl Gustaf von Heidekenin yksityinen
 synnytyssairaala - talo, jossa suurin osa alkuperäisistä turkulaisista on aikanaan maailmaan tullut ja päästänyt ensimmäisen
 itkunsa.   Yli sata vuotta Heideken toimi  turkulaisten synnyinsijana.


        Heidekenin julkisivua Neitsytpolun suunnalta lähestyttäessä v. 2011.    Kuva  J. Liuke.

       Sirkkalankadun portilta tullessa avautuu eteen talon kaunista pihanäkymää

   Henkilökuntaa pihapiirissä kahvitauolla viime vuosisadan alkupuolella.    Kuva MLL/ Martinrantaseuran kokoelmat

        Lapsia kummeineen yhteiskasteessa jatkosodan päättymisen aikoihin 1944.     Kuva L. Oksanen/Martinrantaseuran kokoelmat