Koulun rakennushanke
Päätös
koulun rakentamisesta Martin koulun nykyisen oppilasalueen lapsia
varten tehtiin vuoden 1906 koulupiirijaossa. Rakentamistarvetta
perusteltiin paitsi kansakoulujen jatkuvasti suurentuneella tilatarpeella
myös oppilaiden koulumatkaan liittyvillä turvallisuusnäkökohdilla:
Monet Martinmäen alueella asuvista oppilaista
joutuivat käymään koulua ”tois pual jokke”, mikä
etenkin kelirikon aikana oli hankalaa ja vaarallistakin. Erimielisyydet
kouluhankkeiden kiireellisyysjärjestyksestä, tonttijärjestelyt
sekä etenkin vuosisadan alun levottomat olot lykkäsivät
rakennustyön aloittamista. Vuonna 1926 työ pääsi
kuitenkin alkamaan alun perin puistoksi kaavailulla alueella
nykyisen Paavo
Nurmen
stadionin vieressä. Rakentaminen sujui rivakasti ja Martin
seurakunnan mukaan nimensä saanut koulu aloitti toimintansa
syyslukukauden alussa 1927.
Koulurakennus
Valmistuessaan Martin
koulu oli Turun suurin koulutalo. Taloon rakennettiin neljä
kerrosta ja sen molempiin päätyihin kolmikerroksinen
siipirakennus. Vaikka koulutalon suunnittelussa oli erityisesti
otettu huomioon jatkokoulun tarpeet, niin suurin osa talosta
varattiin kansakoululle. Sen käytössä oli kuusitoista
luokkahuonetta ja lisäksi erilliset luokkahuoneet laulua, piirustusta,
luonnontietoa, yksi luokkahuone tyttöjen käsityötä
ja kaksi luokkahuonetta poikien käsityötä varten,
opetuskeittiö lisähuoneineen sekä yhdistetty juhla-
ja liikuntasali.
Jatkokoulu sai käyttöönsä
Aurajoen puoleisen siipirakennuksen, jossa sijaitsivat poikajatkokoulun
metallityöluokka, paja, varasto, puunveistoluokka, konehuone,
maalaushuone ja tyttöjatkokoulun käsityöluokka,
kutomoluokka ja piirustusluokka. Lisäksi rakennuksessa oli
useita opettajainhuoneita, opetusvälinevarastoja, vahtimestarin
ja lämmittäjän asuinhuoneet sekä pannuhuone.
Hyvästä varustuksesta kertoivat oppilaiden vesiklosetein
varustetut ulkohuoneet sekä erillinen kylpyhuone suihkulaitteineen.
Koulun suunnittelivat kaupungin arkkitehti Hindersson ja kaupungin apulaisarkkitehti Smedberg.
Yli puoli vuosisataa
Martin koulutalo sai olla melkein alkuperäisessä asussaan
eikä kattavaa kunnostustyötä tehty. Paikoitellen
koulua kyllä korjattiin, kalusteita vaihdettiin, valaistusta
muutettiin ajan vaatimusten mukaiseksi ja luokkahuoneita otettiin
alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavaan käyttöön.
Kouluun syntyi alkuperäisistä tiloista vähitellen
15 luokkahuonetta, neljä pienryhmätilaa, ATK-luokka, musiikkiluokka,
kirjasto, tekstiilityötila, teknisen työn tila, kuvataidetila,
koulukeittiö, ruokala, hallintotila, kaksi opettajainhuonetta
sekä yhdistetty juhla- ja liikuntasali. Vuosikymmenien ajan
koulun tilat näyttivät ankeilta ja korjausta kaipaavilta,
mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen taloa on alettu kunnostaa.
Noin vuoden 2010 paikkeilla talon pitäisi olla suurimmalta
osaltaan korjattu nykyajan vaatimuksia vastaavaan kuntoon.
Ja mikä parasta: Käynnissä oleva kunnostustyö
tehdään talon perinteitä kunnioittaen.
Koulun
sijainti
Martin koulu vihittiin
käyttöön 10.12.1927. Turun Sanomatkin kertoi juhlasta
sivuillaan. Reportteri oli sangen ihastunut koulutaloon ja päätti
rakennusta koskevan selostuksensa sanoihin: ”Kaiken kaikkiaan vaikuttaa
koulu komealla asemallaan erittäin hyvin onnistuneelta.” Sanoissaan
hän osui naulan kantaan. Martin koulu on kaunis rakennus
ja hakee sijaintipaikallaan Turun koulujen joukossa vertaistaan.
Opetuksen kannalta koulun paikka on ihanteellinen. Vieressä
on liikunta- ja luonnontietotunteja palveleva Urheilupuisto
ja lähes kaikki Turun opetuksellisesti tärkeät kohteet
ovat kävelymatkan päässä. Turhaan ei Martin
koulu esiinny koulujen edustajana Turun kaupungin verkkosivuilta
löytyvässä, vuonna 2006 valmistuneessa kaupungin
esittelyvideossa.
Valmistuessaan Martin
koulu kohosi ylhäisessä yksinäisyydessään
lähitienoon matalien rakennusten yläpuolelle yhtenä
silloisen Turun massiivisena maamerkkinä. Sellaiseksi kaupungin
asemakaava-arkkitehti Sutinen sen oli ajatellutkin. Hänen ajatuksensa sai
elää neljännesvuosisadan, vuoteen 1952, jolloin koulun
ympärille alettiin rakentaa asuinkerrostaloja. Niitä nousi
kallioiselle mäelle kymmenkunta. Koulu hävisi piiloon
niiden taakse, ja nykyään koulun piha on kuin kreikkalaisen
amfiteatterin näyttämö sitä ympäröivien
talojen toimiessa katsomona. Martin koulussa lapset ovatkin välituntisin
erityisen tarkan silmälläpidon alaisia.
Oppilasmäärät
Martin koulun ensimmäisen
lukukauden alussa ovesta asteli sisään 777 oppilasta.
Heistä 286 oli alakansakoululaisia, 292 yläkoululaisia
ja loput jatkokoululaisia. Martin kansakoulu oli silloin Turun
kansakouluista suurin ja sen oppilasmäärä muodosti
viidesosan kaikista Turun kansakoululaisista. Oppilasmäärä
pysyi suurin piirtein samana toiseen maailmansotaan asti. Sotavuosina
oppilasmäärä laski, kuten Turun muissakin kouluissa,
lasten siirtyessä sotaa pakoon maaseudulle tai ulkomaille.
Sodan jälkeen
oppilasmäärät alkoivat nousta. Huippu saavutettiin
lukuvuonna 1957 - 1958, jolloin koulussa opiskeli 1214 oppilasta.
Näin suuri oppilasmäärä ei tietenkään
voinut työskennellä koulun tiloissa samanaikaisesti,
vaan jo vuonna 1947 otettiin kansakoulun puolella käyttöön
vuoroluku.
Järjestelmässä
opiskeltiin kahdessa vuorossa. Alakoulussa aamuvuoro opiskeli kello
kahdeksasta kahteentoista ja iltapäivävuoro kello
kahdestatoista kuuteentoista. Yläkoulussa vuorot päättyivät
yleensä tuntia myöhemmin. Jatkokoulussa vuoroluku
otettiin käyttöön 1948. Vuorolukua käytettiin
viimeisen kerran lukuvuonna 1958 – 1959. Vuonna 1958 jatkokoulu
näet muuttui kansalaiskouluksi ja muutti toisiin tiloihin.
Kansakoulu sai näin lisää tilaa. Seuraavana lukuvuonna,
lukuvuonna 1959 – 1960, koulussa oli 1060 oppilasta ja perusopetusryhmiä
31.
Kuusikymmentäluvulla
Martin koulun oppilasmäärä alkoi hiljalleen laskea.
Seitsemänkymmentäluvun alussa oppilaita oli 668 ja
perusopetusryhmiä 21. Viisi vuotta myöhemmin oppilasmäärän
väheneminen kiihtyi. Lukuvuonna 1980 – 1981 oppilasmäärä
oli enää 330 ja perusopetusryhmien määrä
13. Vuosikymmenen loppuun mennessä oppilasmäärä
oli laskenut 242:een. Nykyään Martin koulussa opiskelee
hieman yli 200 oppilasta. Lukuvuonna 2006 - 2007 perusopetusryhmien
määrä oli yhdeksän.
Opetus
Martin koulun toiminnan
aikana on kansa- ja peruskoulussa noudatettu kuutta eri opetussuunnitelmaa.
Kansakoulun opetussuunnitelma vaihtui uudeksi 1952 ja peruskoulun
opetussuunnitelma astui voimaan 1970. Peruskoulun opetussuunnitelman
perusteita on sittemmin uusittu vuosina 1986, 1994 ja 2004.
Englannin kielen
opetus alkoi Martin koulussa lukuvuoden 1958 – 1959 alussa vapaaehtoisena
ja kaikille pakolliseksi aineeksi se tuli kahdeksan vuotta myöhemmin.
Ruotsia alettiin tarjota vapaaehtoisena 1968, ja 70-luvun puolivälissä
tuli opetusohjelmaan espanjan kieli, jota opetettiin äidinkielenä
Chilestä tulleille pakolaisille.
Samalla vuosikymmenellä
Martin koulun oppilaille opetettiin ensimmäisenä vieraana
kielenä englantia, ruotsia tai saksaa, mikä siihen
aikaan oli kielitarjottimena monipuolinen verrattuna muihin Turun
ala-asteen kouluihin. Seuraavalla vuosikymmenellä kuitenkin
ensimmäisenä vieraana kielenä aloitettu saksa kuihtui
pois ja parikymmentä vuotta myöhemmin ruotsi. Nyt
koulussa kaikki oppilaat lukevat ensimmäisenä vieraana
kielenä englantia. Vapaaehtoiseksi kieleksi on mahdollista
valita ruotsi neljänneltä luokalta alkaen.
Matematiikassa toteutettiin
Martin koulussa vuosina 1973 – 1984 klinikkakokeilu, jonka tavoitteena
oli auttaa matematiikassa oppimisvaikeuksia omaavia oppilaita.
Peruskoulun muiden tukimuotojen kehittyessä kokeilu lopetettiin,
mutta sen ajatus elää edelleen peruskoulun työskentelytavoissa.
Seitsemänkymmentäluvulla koulussa kokeiltiin myös
kunnallista oppimateriaalin ja av-materiaalin tuottamista, minkä
pohjalta Turun koululaitokseen syntyi yli kolmekymmentä
vuotta toiminut oppimateriaalikeskus, josta koulut voivat lainata
käyttöönsä määräajaksi kirjoja
ja av-materiaalia.
Lukuvuonna 1989 –
1990 alkoi Martin koulussa alueellisesti rajattuna kokeiluna kuvataideluokkatoiminta.
Vuonna 1993 toiminta vakinaistettiin. Kuvataideluokista tuli musiikkiluokkien
tapaan erikoisluokkia, jonne turkulaiset toisen luokan oppilaat
voivat pääsykokeen kautta hakeutua. Kuvataideluokat
toimivat vuosiluokilla 3 - 6. Toiminta jatkuu alakoulun jälkeen
Luostarivuoren yläkoulussa peruskoulun loppuun saakka.
Kuvataideluokkien tarkoituksena on antaa kuvataiteellisesti lahjakkaille
oppilaille mahdollisuus perehtyä monipuolisesti kuvataiteen
eri alueisiin sekä kehittää oppilaan persoonallista
taiteellista ilmaisua. Toimintaa varten kouluun on rakennettu
hyvin varustetut tilat. Kuvataideluokilla opiskelee vuosittain yhteensä
noin 100 oppilasta. Kuvataideopetuksessa Martin koulu tekee
yhteistyötä kaupungin taidemuseoiden ja kaupunginteatterin
kanssa.
Martin koulun tiloissa
on toiminut - ja toimii edelleen - erityisluokkia. Huonokuuloisten
erityisluokka oli sijoitettuna Martin kouluun vuodesta 1960
vuoteen 1974, jolloin perustettiin Turun kunnallinen kuulovammaisten
koulu. Pompon erityiskoulun luokkia siirtyi Martin koulun tiloihin
1988. Erityiskoulussa opiskeli harjaantumisopetuksessa olevia
oppilaita ja heitä varten koulun nelikerroksisen osan ensimmäinen
kerros remontoitiin tarkoitukseen sopivaksi. Vuonna 1990 koulun
nimi vaihtui Vuorelan kouluksi. Nykyään Vuorelan koulun
luokkien lisäksi Martin koulukiinteistössä toimii
Turun nuorisotoimen iltapäiväkerho ensimmäisen
ja toisen luokan oppilaita varten sekä sosiaalitoimen iltapäiväkerho
harjaantumisopetuksen oppilaita varten.
Martin
koulu tänään
Martin koulun kuluvasta
lukuvuodesta saa tietoja koulun kotisivuilta osoitteesta:
http://www.tkukoulu.fi/~martti/. |