Etusivulle                 Artikkelivalikkoon

 Martin koulu

Teksti:    Reht. Matti Palmunen


Martin koulun logo

 

   Koulun rakennushanke

Päätös koulun rakentamisesta Martin koulun nykyisen oppilasalueen lapsia varten tehtiin vuoden 1906
koulupiirijaossa.   Rakentamistarvetta perusteltiin paitsi kansakoulujen jatkuvasti suurentuneella tilatarpeella
myös oppilaiden koulumatkaan liittyvillä turvallisuusnäkökohdilla:   Monet Martinmäen alueella asuvista
oppilaista joutuivat käymään koulua ”tois pual jokke”, mikä etenkin kelirikon aikana oli hankalaa ja
vaarallistakin. Erimielisyydet kouluhankkeiden kiireellisyysjärjestyksestä, tonttijärjestelyt sekä etenkin
vuosisadan alun levottomat olot lykkäsivät rakennustyön aloittamista. Vuonna 1926 työ pääsi kuitenkin
alkamaan alun perin puistoksi kaavailulla alueella nykyisen
Paavo Nurmen stadionin vieressä. Rakentaminen
sujui rivakasti ja Martin seurakunnan mukaan nimensä saanut koulu aloitti toimintansa syyslukukauden alussa
1927.

   Koulurakennus

Valmistuessaan Martin koulu oli Turun suurin koulutalo. Taloon rakennettiin neljä kerrosta ja sen molempiin
päätyihin kolmikerroksinen siipirakennus. Vaikka koulutalon suunnittelussa oli erityisesti otettu huomioon
jatkokoulun tarpeet, niin suurin osa talosta varattiin kansakoululle.
Sen käytössä oli kuusitoista luokkahuonetta ja lisäksi erilliset luokkahuoneet laulua, piirustusta,
luonnontietoa, yksi luokkahuone tyttöjen käsityötä ja kaksi luokkahuonetta poikien käsityötä varten,
opetuskeittiö lisähuoneineen sekä yhdistetty juhla- ja liikuntasali.  

Jatkokoulu sai käyttöönsä Aurajoen puoleisen siipirakennuksen, jossa sijaitsivat poikajatkokoulun
metallityöluokka, paja, varasto, puunveistoluokka, konehuone, maalaushuone ja tyttöjatkokoulun
käsityöluokka, kutomoluokka ja piirustusluokka. Lisäksi rakennuksessa oli useita opettajainhuoneita,
opetusvälinevarastoja, vahtimestarin ja lämmittäjän asuinhuoneet sekä pannuhuone. Hyvästä varustuksesta
kertoivat oppilaiden vesiklosetein varustetut ulkohuoneet sekä erillinen kylpyhuone suihkulaitteineen. Koulun
suunnittelivat kaupungin arkkitehti
Hindersson ja kaupungin apulaisarkkitehti Smedberg.

Yli puoli vuosisataa Martin koulutalo sai olla melkein alkuperäisessä asussaan eikä kattavaa kunnostustyötä
tehty. Paikoitellen koulua kyllä korjattiin, kalusteita vaihdettiin, valaistusta muutettiin ajan vaatimusten
mukaiseksi ja luokkahuoneita otettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavaan käyttöön. Kouluun syntyi
alkuperäisistä tiloista vähitellen 15 luokkahuonetta, neljä pienryhmätilaa, ATK-luokka, musiikkiluokka,
kirjasto, tekstiilityötila, teknisen työn tila, kuvataidetila, koulukeittiö, ruokala, hallintotila, kaksi
opettajainhuonetta sekä yhdistetty juhla- ja liikuntasali. Vuosikymmenien ajan koulun tilat näyttivät ankeilta
ja korjausta kaipaavilta, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen taloa on alettu kunnostaa. Noin vuoden 2010
paikkeilla talon pitäisi olla suurimmalta osaltaan korjattu nykyajan vaatimuksia vastaavaan kuntoon.
Ja mikä parasta: Käynnissä oleva kunnostustyö tehdään talon perinteitä kunnioittaen.

   Koulun sijainti

Martin koulu vihittiin käyttöön 10.12.1927. Turun Sanomatkin kertoi juhlasta sivuillaan. Reportteri oli sangen
ihastunut koulutaloon ja päätti rakennusta koskevan selostuksensa sanoihin: ”Kaiken kaikkiaan vaikuttaa
koulu komealla asemallaan erittäin hyvin onnistuneelta.” Sanoissaan hän osui naulan kantaan. Martin koulu
on kaunis rakennus ja hakee sijaintipaikallaan Turun koulujen joukossa vertaistaan.
Opetuksen kannalta koulun paikka on ihanteellinen. Vieressä on liikunta- ja luonnontietotunteja palveleva
Urheilupuisto ja lähes kaikki Turun opetuksellisesti tärkeät kohteet ovat kävelymatkan päässä. Turhaan ei
Martin koulu esiinny koulujen edustajana Turun kaupungin verkkosivuilta löytyvässä, vuonna 2006
valmistuneessa kaupungin esittelyvideossa.

Valmistuessaan Martin koulu kohosi ylhäisessä yksinäisyydessään lähitienoon matalien rakennusten
yläpuolelle yhtenä silloisen Turun massiivisena maamerkkinä. Sellaiseksi kaupungin asemakaava-arkkitehti
Sutinen sen oli ajatellutkin. Hänen ajatuksensa sai elää neljännesvuosisadan, vuoteen 1952, jolloin koulun
ympärille alettiin rakentaa asuinkerrostaloja. Niitä nousi kallioiselle mäelle kymmenkunta. Koulu hävisi
piiloon niiden taakse, ja nykyään koulun piha on kuin kreikkalaisen amfiteatterin näyttämö sitä ympäröivien
talojen toimiessa katsomona. Martin koulussa lapset ovatkin välituntisin erityisen tarkan silmälläpidon alaisia.

   Oppilasmäärät

Martin koulun ensimmäisen lukukauden alussa ovesta asteli sisään 777 oppilasta. Heistä 286 oli
alakansakoululaisia, 292 yläkoululaisia ja loput jatkokoululaisia. Martin kansakoulu oli silloin Turun
kansakouluista suurin ja sen oppilasmäärä muodosti viidesosan kaikista Turun kansakoululaisista.
Oppilasmäärä pysyi suurin piirtein samana toiseen maailmansotaan asti. Sotavuosina oppilasmäärä laski,
kuten Turun muissakin kouluissa, lasten siirtyessä sotaa pakoon maaseudulle tai ulkomaille.

Sodan jälkeen oppilasmäärät alkoivat nousta. Huippu saavutettiin lukuvuonna 1957 - 1958, jolloin koulussa
opiskeli 1214 oppilasta. Näin suuri oppilasmäärä ei tietenkään voinut työskennellä koulun tiloissa
samanaikaisesti, vaan jo vuonna 1947 otettiin kansakoulun puolella käyttöön vuoroluku.

Järjestelmässä opiskeltiin kahdessa vuorossa. Alakoulussa aamuvuoro opiskeli kello kahdeksasta
kahteentoista ja iltapäivävuoro kello kahdestatoista kuuteentoista. Yläkoulussa vuorot päättyivät yleensä
tuntia myöhemmin. Jatkokoulussa vuoroluku otettiin käyttöön 1948. Vuorolukua käytettiin viimeisen kerran
lukuvuonna 1958 – 1959. Vuonna 1958 jatkokoulu näet muuttui kansalaiskouluksi ja muutti toisiin tiloihin.
Kansakoulu sai näin lisää tilaa. Seuraavana lukuvuonna, lukuvuonna 1959 – 1960, koulussa oli 1060
oppilasta ja perusopetusryhmiä 31.

Kuusikymmentäluvulla Martin koulun oppilasmäärä alkoi hiljalleen laskea. Seitsemänkymmentäluvun alussa
oppilaita oli 668 ja perusopetusryhmiä 21. Viisi vuotta myöhemmin oppilasmäärän väheneminen kiihtyi.
Lukuvuonna 1980 – 1981 oppilasmäärä oli enää 330 ja perusopetusryhmien määrä 13. Vuosikymmenen
loppuun mennessä oppilasmäärä oli laskenut 242:een. Nykyään Martin koulussa opiskelee hieman yli 200
oppilasta. Lukuvuonna 2006 - 2007 perusopetusryhmien määrä oli yhdeksän.

   Opetus

Martin koulun toiminnan aikana on kansa- ja peruskoulussa noudatettu kuutta eri opetussuunnitelmaa.
Kansakoulun opetussuunnitelma vaihtui uudeksi 1952 ja peruskoulun opetussuunnitelma astui voimaan 1970.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteita on sittemmin uusittu vuosina 1986, 1994 ja 2004.

Englannin kielen opetus alkoi Martin koulussa lukuvuoden 1958 – 1959 alussa vapaaehtoisena ja kaikille
pakolliseksi aineeksi se tuli kahdeksan vuotta myöhemmin. Ruotsia alettiin tarjota vapaaehtoisena 1968, ja
70-luvun puolivälissä tuli opetusohjelmaan espanjan kieli, jota opetettiin äidinkielenä Chilestä tulleille
pakolaisille.

Samalla vuosikymmenellä Martin koulun oppilaille opetettiin ensimmäisenä vieraana kielenä englantia,
ruotsia tai saksaa, mikä siihen aikaan oli kielitarjottimena monipuolinen verrattuna muihin Turun ala-asteen
kouluihin.
Seuraavalla vuosikymmenellä kuitenkin ensimmäisenä vieraana kielenä aloitettu saksa kuihtui pois ja
parikymmentä vuotta myöhemmin ruotsi. Nyt koulussa kaikki oppilaat lukevat ensimmäisenä vieraana
kielenä englantia. Vapaaehtoiseksi kieleksi on mahdollista valita ruotsi neljänneltä luokalta alkaen.

Matematiikassa toteutettiin Martin koulussa vuosina 1973 – 1984 klinikkakokeilu, jonka tavoitteena oli auttaa
matematiikassa oppimisvaikeuksia omaavia oppilaita. Peruskoulun muiden tukimuotojen kehittyessä kokeilu
lopetettiin, mutta sen ajatus elää edelleen peruskoulun työskentelytavoissa. Seitsemänkymmentäluvulla
koulussa kokeiltiin myös kunnallista oppimateriaalin ja av-materiaalin tuottamista, minkä pohjalta Turun
koululaitokseen syntyi yli kolmekymmentä vuotta toiminut oppimateriaalikeskus, josta koulut voivat lainata
käyttöönsä määräajaksi kirjoja ja av-materiaalia.

Lukuvuonna 1989 – 1990 alkoi Martin koulussa alueellisesti rajattuna kokeiluna kuvataideluokkatoiminta.
Vuonna 1993 toiminta vakinaistettiin. Kuvataideluokista tuli musiikkiluokkien tapaan erikoisluokkia, jonne
turkulaiset toisen luokan oppilaat voivat pääsykokeen kautta hakeutua.
 Kuvataideluokat toimivat vuosiluokilla 3 - 6. Toiminta jatkuu alakoulun jälkeen Luostarivuoren yläkoulussa
peruskoulun loppuun saakka.
Kuvataideluokkien tarkoituksena on antaa kuvataiteellisesti lahjakkaille oppilaille mahdollisuus perehtyä
monipuolisesti kuvataiteen eri alueisiin sekä kehittää oppilaan persoonallista taiteellista ilmaisua. Toimintaa
varten kouluun on rakennettu hyvin varustetut tilat. Kuvataideluokilla opiskelee vuosittain yhteensä noin 100
oppilasta. Kuvataideopetuksessa Martin koulu tekee yhteistyötä kaupungin taidemuseoiden ja
kaupunginteatterin kanssa.

Martin koulun tiloissa on toiminut - ja toimii edelleen - erityisluokkia. Huonokuuloisten erityisluokka oli
sijoitettuna Martin kouluun vuodesta 1960 vuoteen 1974, jolloin perustettiin Turun kunnallinen
kuulovammaisten koulu. Pompon erityiskoulun luokkia siirtyi Martin koulun tiloihin 1988. Erityiskoulussa
opiskeli harjaantumisopetuksessa olevia oppilaita ja heitä varten koulun nelikerroksisen osan ensimmäinen
kerros remontoitiin tarkoitukseen sopivaksi. Vuonna 1990 koulun nimi vaihtui Vuorelan kouluksi. Nykyään
Vuorelan koulun luokkien lisäksi Martin koulukiinteistössä toimii Turun nuorisotoimen iltapäiväkerho
ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita varten sekä sosiaalitoimen iltapäiväkerho harjaantumisopetuksen
oppilaita varten.

   Martin koulu tänään

Martin koulun kuluvasta lukuvuodesta saa tietoja koulun kotisivuilta osoitteesta:

http://www.tkukoulu.fi/~martti/.