Mäntymäen takana,
Sikaojan toisella puolella Kunnallissairaalantien varrella ollut alue oli vielä
40-luvulle tultaessa
kaupungin eteläistä Takamaata.
Vuosina 1945 -1946,
sodan jälkeisen kiihkeän jälleenrakentamisen aikaan nousi tien varteen
kahdeksan hienon
funkisvaikutteisen kerrostalon ryhmä arkkitehti Ilmari
Sutisen 1941 laatimaa väljää ja tyylikkästä asemakaavaa
noudattaen. Mäntymäkeen
syntyi itse asiassa Turun
ensimmäinen asuinkerrostalojen esikaupunkialue.
Rakennukset suunniteltiin kaupungin arkkitehtiosastolla
arkkitehti Totti Soran johdolla.
Vuosina 1946-47 valmistui ensin
kahdeksan talon ryhmä Mäntymäen lastenkodin ja
Toivolankadun väliselle katuosuudelle. Heti seuraavana vuonna nousi
Toivolankadun toiselle puolelle vielä neljän talon ryhmä. Tusina tyylikästä
taloa siis kaikkiaan.
Sodan jälkeisen kovan asuntopulan vuoksi talot piti saada
nopeasti valmiiksi. Valmistumista kuitenkin viivästytti huutava
pula
kaikenlaisesta rakennusmateriaalista. Taloihin tuli kaikkiaan 224 huoneen ja
keittiön käsittävää pientä asuntoa.
Alkujaan säästeliäästi varusteltuja taloja on remontoitu
useaan otteeseen 1950-luvulta alkaen, asuntoihin rakennettiin
vessat, asuntoja
yhdisteltiin ja asennettiin keskuslämmitys. Vanhemmat kaksikerroksiset talot
ovat saaneet vaalean
rappauspinnan. Toivolankadun vastapuolen kolmikerroksisia
rakennuksia remontoitaessa 1980-luvulla rapatut ulkoseinät
vuorattiin
muovitetulla teräspoimulevyillä. Sitä on moitittu epäonnistuneeksi ratkaisuksi,
joka ”teki rakennukset ankean
näköisiksi ja ympäristöönsä sopimattomaksi”.
Toivottavasti asia korjaantuu seuraavien remonttien yhteydessä.
Maakuntamuseo on luokitellut kerrostalot arvorakennuksiksi.
Käytännössä se merkitsee avaran miljöön rakennuksineen
pysyvän
nykyisellään.
14.3.2015
Kerrostalot rakenteilla Kunnallissairaalantien varrelle vuonna 1947.
Kunnallissairaalantien - Toivolankadun risteys vuonna 1958.
Kunnallissairaalantien taloja 2015.
Kunnallissairaalantien ja Toivolankadun risteys oikealla.